<?xml version="1.0" encoding="iso-8859-1"?>
<rss version="2.0">
	<channel>
		<title>Ensimmäinen blogi : Novan blogi</title>
		<link>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1.htm</link>
		<description>Ensimmäinen blogisi</description>
		<lastBuildDate>Thu, 11 Mar 2010 20:38:48 GMT</lastBuildDate>
		<ttl>10</ttl>
		<image>
			<title>Ensimmäinen blogi : Novan blogi</title>
			<url></url>
			<link>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1.htm</link>
		</image>
	<item>
		<title>Pitkästä aikaa kuulumisia!</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2010-02-27T16:11:01Z</pubDate>
		<description>Marsut siis läksi maailmalle, 3 (1u + 2n) kotiutui Hesaan lähes naapureiksi toisilleen - toisistaan tietämättömille ihmisille - eli Vuosaaren marsujengi oli sitten kasassa! Toivotaan etteivät päädy otsikoihin häirikköjenginä... ;-) 1 pojista matkasi valloittamaan Kemin lumilinnaa ja yksi tytöistä jäi Narvaan rikastuttamaan paikallista koirakantaa. Ja kotiin jäi sitten yksi marsuhyökkäys, Cujoksi ristitty riiviö, jonka itse asiassa aviopuolisoni valkkasi pentulaatikosta jo 2 päivän ikäisenä... Sattumaa vai sielujen sympatiaa, se  jää nähtäväksi!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nova visiteerasi mammaloman jälkeen muutamassa näyttelyssäkin vaihtelevalla menestyksellä. Jyväskylästä tuli marraskuussa 2009 eka serti ja vara-CACIB, muutama viikko myöhemmin tutuksi tullut &amp;quot;ei kelpaa&amp;quot; linja tuli tutuksi Messarin näyttelyissä: lauantaina voittajanäyttelyssä EH ja sunnuntaina pohjoismaiden voittajanäyttelyssä H. Tammikuulle buukkasin sit parit näyttelyt, Lahden JÄRKYTTÄVÄN liukkaassa hallissa tuli EH ja pari viikkoa myöhemmin Alavudelta myös EH. Nova taitaa olla yksinkertaisesti aivan liian erilainen koira täkäläisiin verrattuna, iso se ainakin on muihin verrattuna!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tottistreenejä ollaan kanssa jatkettu, niin Novan osalta ja &amp;quot;The Marsu&amp;quot; elikkä Cujo on pikkuhiljaa aloittanut myös oman leikkikoulunsa. Suurena plussana on ollut myös se, kun tavallaan Saarijärven Lannevedelle muuton myötä tapahtui paluuta muutenkin juurille liittyessäni jälleen jäseneksi Saarijärven käyttökoiriin jossa aikoinaan aloitin harrastusurani Nikitan kanssa, että olemme päässeet reenaamaan sisähallissa! Halli ei ole lämmin, mutta kyllä se tuulessa ja tuiverruksessa reenaamisen voittaa, ja varsinkin sitten kun koittavat kevään pääkallokelit!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nova on edennyt ihan kivasti eteenpäin, oikeastaan joka treeni on vienyt asiaa eteenpäin jollain tasolla. Onhan meillä vielä paljon puutteita ja tehtävää, ja se nuorena tekemättömyys - kun se vitsa olisi ollut paras vääntää, niinhän se vanha kansakin sanoo - heijastuu. Mutta sisulla mennään enkä ole vielä suostunut pyyhkeitä kehään heittämään! Mennään sitten vaikka 7 vuotiaana BH-kokeeseen ja kisoihin! Tällä hetkellä peruspaketti on mielestäni hyvässä mallissa, teknisesti koira osaa mitä pyydetään ja kokonaisuus vaatii pientä viilausta. Täydellisesti puuttuvia liikkeitä ei ole oikeastaan kuin liikkeestä seisominen, hyppynoudot, paikallaolo ja työskentely häiriön alla kun toinen koira on kentällä sekä tätä kautta suoritusvarmuus.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Cujo vaikuttaa kivan aktiiviselle kaverille, mitä nyt näkee mörköjä ties missä!, ja nauttii tekemisestä! On nopea oppimaan ja malttia löytyy! Ehkä pinna ei aina vielä kanna kaikkeen mutta oppimalla ja erilaisissa paikoissa reenamalla nämäkin asiat korjautuu. Ja kun pienin askelein edetään, pidetään reenit mukavina niin oppimista ja edistymistä tapahtuu.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suraa-käsky on tullut tutuksi, osaa istua 99% varmuudella kun pysähdytään, maahanmeno on suora - tosin tarvii vielä käsiavun - ja mikä parasta, osaa ODOTTAA käskyn saatuaan! :-D Luoksetuloja ollaan reenattu vauhdilla kun on ollut apuohjaaja käytössä ja muulloin sitten perusasentoon eteen istumista; sekin meni vähän kuin vahingossa itsestään koiran omasta aloitteesta... Seiso-käskykin löytyy, samoin istu-käsky. Eli aika kivassa paketissa mennään!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Uutena juttuna Cujolle on otettu kuvioon mukaan noutokapula, siihen tarttuminen ja sen kantaminen. Novan kanssa lähdin rakentamaan noutoa ensin vaatimalla pitämistä ja luovutusta mikä sitten aiheutti sen että nouto on sille jotain aivan kamalaa pakkopullaa! Tein kovan työn että sain senedes kapulaan tarttumaan, mutta ahne kun on ja kun ruokaa ei saanut ennenkuin kapula tuli niin lähti sekin sujumaan; tosin korjattavaa on.. Josko Cujon kanssa ei tarvitsisi tehdä samaa virhettä kuin Novan kanssa! Mutta yksilöitähän nämä kaikki on ja se mikä käy tälle ei välttämättä käy toiselle.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Pitkasta-aikaa-kuulumisia-b1-p17.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Ulkoilua ja ruokailua</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-09-14T11:36:10Z</pubDate>
		<description>Pennut jopa nukkuivat päikkärinsä ulkona omassa pikkuaitauksessaan, mitäpä noita sisälle kantamaan välillä kun aitauksen saa varjoon ja sinne mukavan pehmeän peiton millä nukkua. Pissit ja kakatkin tulee kätevästi ulos mikä taas vähentää sisällä siivoamisen tarvetta. Ja kun kakarat siitä heräsivät, aitaus auki ja koko pihapiiri on käytössä! Ruokakin on päiväseltään tarjottu ulos ja nassit ovat päässeet illan viiletessä omaan laatikkoonsa sisälle. Mikäpä sen mukavampaa kuin nauttia kauniista syyspäivistä itsekin istuskellen ja seuraten kakaroiden puuhailua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Reippaasti tutkitaan pihaa ympäriinsä yksin ja porukassa, sitten äkkiä muiden luokse koukkaus ja matka jatkuu taas! Marjapuskien lehtiä on maisteltu, samoin heinää ja vähän niitä marjapuskien varsiakin. Sisällä ollaan tutustuttu leluihin mutta ehdottomasti kivoimmat &amp;quot;lelut&amp;quot; on ötökkä-oviverho - edelleenkin! - ja pikkuinen matto. ;-)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Viikonloppuna oli helppo viedä pentuja ulos kun oli kepoja kolmin kappalein auttamassa: oma poikani Juhani sekä Mikan lapset Väinö ja Ilmari. Pojat olivat muutenkin ihastuneita pentuihin; kukapa ei olisi, on ne vaan sen verran hellyyttäviä otuksia, mutta eräänä kauniina päivänä siitä hellyyttävästä pienestä karvapallosta on kasvanut iso koira. Kaupunkilaislapsille suurta ihmetystä ja hilpeyttä herätti pentujen tarpeiden teko nurmikolle, mutta onhan se selvää että vierasta on moni sellainen asia mikä on eläinten kanssa tekemisissä olleelle ihan normaalia arkea.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ruoka maistuu hyvin, liotettu nappula jonka seassa on välillä pikkuisen jauhelihaa. Nopeammat syöjät yrittävät tottakai rohmuta muiden kupilta lisää sillä ainahan se ruoka on parempaa siellä kaverin kupissa kuin omassa. Novan tissistä otetaan vielä sitten nopeat jälkkärimaidot, jonka jälkeen on hyvä ottaa päikkäreitä masut pullollaan. Novakaan ei enää hirveästi viihdy tissityshommissa kun pienet kuonot ovat täynnä hampaita. Pentulaatikostakin pyytää heti pois pentujen syötyä. No ovathan nuo jo sen ikäisiäkin että joutavat pois tissiltä!&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Ulkoilua-ja-ruokailua-b1-p16.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Uusia kokemuksia elämään</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-09-11T08:17:37Z</pubDate>
		<description>Keskiviikkona 9.9. pääsivät nassikat tutustumaan ensimmäistä kertaa ulkoilman saloihin. Päivä oli kaunis ja suht lämmin myrskystä huolimatta. Tuuli ei menoa tuntunut haittaavan, hetken aikaa koko sakki ihmettelin ja haisteli uusia hajuja ympärillään, mutta hetken ihmeteltyään sitten lähdettiin tutkimaan maailmaa, hännät tötteröllä! Tytöt olivat tällä kertaa ne tien raivaajat jotka lähtivät liikkeelle ensimmäisinä; puna- ja mustapantainen. Eivät nuo loputkaan kuitenkaan huonommiksi jääneet, hetikohta liittyivät tutkijoiden joukkoon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Novan pidin tarkoituksella hieman etäällä että nassikat tekisivät muutakin kuin kulkisivat äidin perässä tissiä etsien. Nova seuraili tarkkana ja ehkä hieman huolestuneena kun lapset olivat ottaneet askeleen kohti suurta maailmaa. Mutta kohtahan tuo on enemmän kun mielissään jonkun muunkin hoitaessa lapsia sillä pentujen ikenet pukkaavat naskalihampaita.. ;-)  Hetken päästä annoin Novallekin luvan tulla pentujen luo ja heti pilamilauma ryntäsi mamman turviin tissittelemään. Kun nassit selvästi alkoivat uupua ja uni teki tuloaan, kannettiin pennut Juhanin kanssa takaisin pentulaatikkoon nukkumaan. Tuosta Juhanista on jo pentujen kanssa kovasti apua, käsittelee pentuja hyvin varmoin ottein ja apukäsinä lauman siirroissa!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Illalla sitten pennut pääsivät maistelemaan jauhelihaa ensimmäisen kerran! Aluksi tottakai ihmettelivät että mitä ihmettä tämä on, ei tämä ole maitoa mutta ensimmäisen suupalan jälkeen mikä käkätys ja nuuskutus! Kaikki pyöri ympärillä nuuskuttaen että missä sitä herkkua on lisää, missä missä missä?! Hyvä että siinä sekamelskassa sai yksi oman suullisensa syötyä kun kaveri jo työnsi kuonoa samalle apajalle että mulle kans!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Torstaina 10.9. oli tiedossa myös ulkoilua ja jauhelihaa, sekä ensimmäinen tuleva pennunomistaja kävi pentuja moikkaamassa. Novakin jopa alkukonserttonsa jälkeen osasi käyttäytyä ja oli suorastaan ylpeä esitellessään pentujaan!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Aamulla kun siivosin pentujen laatikkoa Juhanin lähdettyä eskariin, avasin takapihan terassille johtavan oven tarkoituksella jotta näen mitä tapahtuu. Ovessa on vielä sellainen ötökkä-oviverho esteenä mutta ei mennyt kauaakaan kun verhon välissä pilkisteli nappsilmiä ja pikkuneniä uteliaina, ja hetken päästä sitten tultiin reippaasti kynnyksen yli ja taas takaisin sisälle tullakseen saman kuvion uudelleen! Ja noi ötökkä-verhoin suikaleet on sitten ihania yrittää saalistaa kun ne heiluu! Toinen hitti on roikkua housunlahkeessa tai sitten purra siskoa/veljeä joko korvasta tai jalasta oikeaoppisen tapporavistuksen kera!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ulkoilureissu meni jo huomattavasti vauhdikkaammin kuin edellinen ja marsulauma tutki pihaa reippain askelin. Onneksi tuo takapiha on aidattu, joten kovin kauas ne eivät sieltä joudu. Mamma seuraili jälleen kerran lasten touhuja etäämmällä, tarkkana muttei niin huolestuneena. Osasipa tuo näköjään maastoutuakin.. Jo illalla huomasi että ulkoilureissut ovat tehneet hyvää sillä jalat kantaa aina vain paremmin ja varmemmin; tosin noihan käveli jo silloin kun silmät eivät vielä olleet auki. Nova vaan on välillä liian hidas pentulaatikkoon mennessään kun lapset hyökkäävät tissille. Sitten sitä istua nökötetään sen näköisenä että voisitko auttaa, tää asento ei ole kovin mukava...&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Illalla uusi annos jauhelihaa kädestä sai koko lauman lähes villiintymään, mutta lauman paine sai selvästi pennut syömään annoksensa nopeasti kun kaveri taas kerran tunki sitä nokkaansa siihen samalle apajalle. Seuraavaksi listalla taitaa olla sitten liotettu pentunappula jauhelihalla höystettynä. Ei muuta kun niitä pentukuppeja kaivamaan varastosta esiin!&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Uusia-kokemuksia-elamaan-b1-p15.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Elinpiiri laajenee</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-09-01T22:21:12Z</pubDate>
		<description>&amp;quot;vilkku&amp;quot; toimimaan eli pieni häntä vipattaa menemään! Ja sama kun äipän kuono tulee eteen niin häntä vipattaa. Askeleet on vakaita, tosin välillä mennään mukkelis makkelis kun vauhtia on taitoihin nähden liikaa, mutta ei muuta kun ylös ja matka jatkuu!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nova-reppana oli tänään aamulla suorastaan hädissään kun oli ihan uuden tilanteen edessä pentujen äännellessä ja kurnuttaessa kun matkasivat ympäri laatikkoaan. Kun äippä oli laatikossa oli vikkelät pennut vaihtaneet jo paikkaa ja jonkun tassu jäi äidin jalan alle josta seurasi mahdoton huuto! Tähän asti pennut ovat pysyneet suunnilleen paikoillaan ja Nova suunnilleen kartalla että missä nassikat ovat mutta nyt ne ei olekaan enää siinä missä hetki sitten. Nova vinkui ja uikutti, ei oikein tiennyt itsekään onko lapsilla hätä vai ei, ja yritti lohduttaa pieniä nuolemalla. Ihan hepakassa koko koira! Pakko pistää mamma pihalle jäähdyttelemään. Levottoman päivän jälkeen oli nappulatkin väsyneitä uusista taidoistaan ja nyt illalla laatikossa vallitsee rauha ja hiljaisuus, mutta aamun välikohtauksen seurauksena Nova on päättänyt jälleen olla tiiviisti pentulaatikossa kaiken varalta. Pikaisesti käy tarpeillaan ja syömässä jonka jälkeen on päästävä laatikkoon pentujen luokse.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Toinen mielenkiintoinen seikka on se että laatikkoon on alkanut ilmestyä pissiläikkiä ja kakkakasoja! Mihin noilla nassikoilla on oikein kiire? Ja nimenomaan urokset ovat niitä nopean kehityksen yksilöitä: ensimmäisenä aukeaa silmät ja ensimmäisenä tehdään tarpeet ilman äipän apua....&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Uusia kujeita odotellen, vauhtia ja vaarallisia tilanteita on siis odotettavissa!&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Elinpiiri-laajenee-b1-p14.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Pennuilla on ikää nyt 2 viikkoa täynnä</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-08-31T09:21:18Z</pubDate>
		<description>erotu joukosta kokonsa puolesta. Mutta luonnetta pikkutytöltä sitten kyllä löytyy! Puolensa pitää isompien rinnalla tissillä ja hän kun on vakaasti päättänyt takatissien kuuluvan juuri hänelle! Hyvä niin! Pennut saivat kaulaansa myös pienet värilliset pannat jotta ne on helpompi tunnistaa; Ikola-pennuilla oli samanlaiset. Muutenkin miellyttävämpi kun pennuista tulee otettua kuvia niin erottaa helpommin kuka kukin on.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Novakin malttaa hieman jo ulkoilla ja viettää aikaa pentulaatikon ulkopuolella kun pennuilla on mahat täynnä mutta säntää sinne heti kun pieninkään kutsumaääni laatikosta kuuluu. Muutenkin Novalla on omasta mielestään ruhtinaalliset olot kun ruokaa tulee 3x päivässä! Vielä en ole ruuan määrää tai vahvuutta liiemmälti lisännyt, sillä maitoa tuntuu tulevan ihan riittävästi nytkin tälle katraalle ja kun maidontarve lisääntyy on ruuan määrää paljon helpompi lisätä kun koira on tottunut jo syömään useamman kerran päivässä. Kaikki siis hyvin, pennut saavat mahansa täyteen, kasvavat, paino lisääntyy ja pentulaatikossa on rauhallista katraan nukkuessa masut pullollaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Yleensähän sanotaan että urokset kehittyvät narttuja hitaammin, mutta meillä taitaa poikkeus vahvistaa säännön. Nimittäin pojat - vihreä-, violetti- ja sinipantaiset - ovat olleet tässä vaihessa ensimmäisiä kehittyjiä! Urokset avasivat ensimmäisinä silmänsä, nousivat jaloilleen ja tekivät tarpeitaan pentulaatikkoon ilman emän apua alle 2 viikon iässä! Piti oikein kaivaa koirakirja ja tarkastaa asia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ne joilla silmät ovat auki, tutkivat laatikkoaan ahkerana ja ompa jopa muutama tullut portin ollessa auki laatikon ulkopuolelle ihmettelemään! Kun emä tulee laatikkoon katraan ollessa hereillä alkaa mahdoton vikinä ja vinkuna kun etsiydytään tissille ja siellä sitten sota siitä kuka saa minkäkin tissin itselleen! Pikkutyttö pitää puolensa ja ottaa takatissin itselleen. Isoin urospentu taas yrittää jyrätä muut pois ja valita parhaat paikat itselleen. Aiemmin se onnistuikin mutta nykyään muut eivät enää ihan niin helpolla paikkojaan luovuta!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Viikonloppuna riitti paijaajia pennuilla urakalla kun oman pojan lisäksi käymässä olivat myös aviomiehen pojat. Eivät olleet aiemmin päässeet näkemään noin pieniä pentuja ja tottakai olivat ihmeissään ja haltioissaan pennuista! Nova käyttäytyi todella hienosti poikien kanssa pentulaatikossa, mutta eron huomasi selvästi siihen oliko laatikossa pelkästään Juhani vai Mikan pojat. Juhani ja Nova ovat edelleen kuin paita ja peppu eikä Nova ollut moksiskaan Juhanin tullessa laatikkoon, mutta Mikan poikien tullessa laatikkoon pentuja katsomaan ja paijaamaan, oli se selvästi tarkkaavaisempi. Yritti kuonollaan painaa poikien käsiä pois että nämä on muuten minun kakarat...  Onhan nuo suloisia ja välillä sai oikein komentaa että nyt pentujen ja emän on annettava olla rauhassa, ei ne sieltä minnekään karkaa. Hyvä että saunaan ja nukkumaan malttoiva ja olihan sitä rajoja kokeiltava siinäkin asiassa kun sanottiin että pentulaatikolle ei mennä ominpäin kuikkimaan ja jomman kumman, minun tai Mikan, on oltava läsnä; eihän sitä tiedä vaikka sääntö sittenkin kumoutuisi kuin taikaiskusta!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Toivottavasti hienoja syyspäiviä riittäisi tuleville viikoille kun pennut ovat saaneet silmänsä auki ja pääsevät laajentamaan elinpiiriään. Mikäpä sen mukavampaa kuin päästää katras pihalle seikkailemaan, ja vähentäähän se myös siivoamista.... ;-)&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Pennuilla-on-ikaa-nyt-2-viikkoa-taynna-b1-p13.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Marsupilamit ovat saapuneet!</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-08-22T17:52:30Z</pubDate>
		<description>sai lopullisen pisteensä yöllä - kuten niin tyypillisesti - kun nämä pilamit päättivät syntyä maailmaan 16.8. Ensimmäinen syntyi jo edellisen vuorokauden puolella, mutta koska enemmistö syntyi sitten sunnuntain puolella, sai koko pesue saman syntymäpäivän.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ensimmäisen pennun synnyttyä Nova oli ihmeissään että mikä ihme tuo on, vinkuu ja huutaa, apua! Sain Novan rauhoittumaan ja kun tilanne tasautui, meni loppu sitten jo rutiinilla. Mikään nopea synnyttäjä Nova ei ollut ja yö tuntui välillä todella pitkälle pentujen välin ollessa 1 - 1½h ja viimeisen kohdalla peräti 2½h - tosin ennen viimeisen syntymää olin varma että synnytys on ohi kun emä rauhoittui, mutta kun menin katsomaan laatikosta kuulunutta lupsutusta totesin että vielä yksi on syntynyt.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jakauma oli 3u + 4n ja kaikki tuntui olevan hyvin, emä alkoi rauhoittua ja rentoutua hoitamaan pentujaan. Pari päivää synnytyksen jälkeen kuitenkin yksi narttupennuista hiipui pois, vielä se kaikista ensimmäinen. Mitään näkyvää vikaa en pennusta löytänyt eikä se ollut edes erityisen pienikään, joten vika jäänee selviämättä. Hautasimme pienen koiraenkelimme pihan reunaan paikkaan, jonne talon entisten omistajien 2 koiraa on haudattu. Pieni sai nimekseen Wellhills Fairytale, sillä saduksi pienen elämä jäikin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Loppukatras kuitenkin onneksi voi hyvin ja vahvistuvat päivä päivältä. Pentueen pienin narttu on kirinyt huimasti kiinni eroa isompiin sisaruksiinsa, kun olen sen verran pitänyt pennun puolia ettei isommat työnnä pienempäänsä ihan kokonaan tissiltä. Vähintään kerran yössä on laumaa käytävä katsomassa kun laatikosta kuuluu armoton ujellus ja kiljuminen! Milloin joku kakaroista on harhautunut aivan väärälle puolelle laatikkoa ja suunta on hukassa, tai milloin maitobaaria yritetään etsiä äipän selän puolelta kunnes menee hermo! Tai sitten on muuten vaan tissisota käynnissä. Kannuksia poistettiin 3 pennun takasista, yhdet nahkalärpäkkeet ja 2 hieman vahvemmat tapaukset.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kun laatikkoa siivoaa, kuuluu urina ja pienoinen murina (oikea marsupilamiääni) kuin vastalauseena toimitukselle kun tullaan heitä häiritisemään! Ja anna olla kun äippä saapuu laatikkoon takaisin pihalta tai syömästä, niin koko lamuma sinkoaa välittömästi emän luokse vaikka mahat olisi hetki sitten täytetty. Uskomattomia nappuloita! Ja kun se liikkuminen ei ole mitään ryömimistä vaan ihan jaloilla mennään eteenpäin, vaikka silmät eivät ole vielä avautuneetkaan. Anna olla mikä vauhti on sitten äipän luokse kun silmät aukeavat...&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ikää pennuilla on nyt 6 päivää ja pentueesta erottuu selvästi erilaisia persoonallisuuksia:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Yksi nartuista on saanut lempinimen seikkailija, sillä se tutkii ja kulkee laatikossa eniten, kuin kokeillen rajojaan. Tämä pentu on myös useinmiten emänsä selän takana kiljumassa kun toiset on maitobaarissa, nälkä kurkii ja oma maitobaari on ihan hukassa! Haisee kyllä jossain täällä mutta ei löydy vaikka kuinka hakee. Vastapainona tämä kaveri osaa olla myös äidin tyttö menemällä äipän kainaloon nukkumaan tai pötköttelee tassun päällä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sintti on pentueen pienin tyttö, mutta asennetta elämään löytyy sitten senkin edestä! Maitoa imetään niskat tanassa, etutassut tiukasti ojennettuina ja on viimeinen joka irrottaa otteensa kun emä nousee ylös.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Uroksista erottuu myös 2 hyvin erilaista persoonaa: viileän rauhallinen jässikkä ja kaveri joka vetää helpon maidon ensin keskittyen vasta sitten imemään; sittenkin tisua pitää pudistaa kuin tappaen ja etujalat tiukasti suoriksi ojennettuina!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Värittömiä persoonia ei nämä muutkaan ole joita en tässä erikseen maininnut, mutta niillä ei ainakaan vielä ole näkynyt selvästi omia juttuja. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kaiken kaikkiaan pentue on virkeä, emän luo hyökätään täysillä ja tissillä on menossa vääntö kuka ehtii ensin tai kenet pudotetaan huonommille sijoille. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Silmien avautumista odotellen, eiköhän sekin päivä tässä lähiaikoina koita....&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Marsupilamit-ovat-saapuneet-b1-p12.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Terveisiä Suomen katolta ja Novan pentuekuulumisia</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-07-29T10:05:29Z</pubDate>
		<description>varsinainen reissukoira, lapin matkakin meni erittäin hyvin. Nova kotiutuu juuri sinne minne jäädään yöksi, kun oma peti ja ruoka ovat mukana niin kaikki hyvin. Kilometrejä kertyi auton mittariin lähes 3000 koko viikolta kun käytiin Utsjoella kääntymässä. Muuten oltaisiin vierailtu myös Norjassa mutta kun tuo miehenpuolikas sai ajatuksen sen verran myöhään että vasta-ainetestejä ei ennätetty saada kuntoon niin se reissu jää sitten ensi kesälle. Maisemat olivat kyllä mahtavat ja totta se on mitä paikallisetkin sanoivat että lappi alkaa vasta Inarin pohjoispuolella mistä vesi kääntyy laskemaan jäämereen ja jokiin nousee punalihainen kala!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tarkoitus olisi tuonne omien sivujen puolelle laittaa matkakertomusta ja kuvia enemmänkin kunhan niitä saan tässä aikaiseksi alkaa työstämään. Kuvia on matkanvarrelta varmaan sata jos riittääkään, en ole vielä kamerasta saanut kuvia purettua koneelle.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jotta reissu ei olisi mennyt liian täydellisesti, minuun iski sitten flunssa pienen huippauksen kera; kun kotiin viimein päästiin piti suunnilleen kävellä seinän varsia pitkin kun kaikki pyöri ja keikkui. Käynti lääkärissä selvitti huippauksen syyn: poskiontelotulehdus. Outo homma että moinen tulee saman tein flunssan kanssa. En saanut saikkua heti ekalla käynnillä ja maanantain sinnittelinkin sitten töissä puolikuolleena; sanoin jo iltapäivällä työnjohtajalle että aika varmasti minua on turha töihin odotella huomenissa ja saikkua hakemaan tiistaina jolloin sitä sitten irtosi koko loppu viikko! Hyvä niin kun ensin on sairastanut lähes viikon särkylääkkeillä niin olo on kieltämättä aika ventti...&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sitten asiaan Nova.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nova kävi ultrassa 13.7 ja kantavana oli! Jo käytöksestä pystyi päättelemään että jotain sieltä on tulossa sillä koira ei ollut enää yhtään oma itsensä! Ultrassa näkyi ainakin 6 pentua, heti kun eläinlääkäri laittoi laitteen Novan mahan päälle näkyi jo 2. Eläinlääkäri arvioi että enemmänkin niitä voi olla sillä narttu on iso ja tilavarunkoinen eikä kaikkia pystyttäisi kuitenkaan ultralla välttämättä löytämään. Lopullinen määrä ja jakauma sitten selvinnee elokuun puolivälin paikkeilla....&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Pikkuhiljaa tuo koira alkaa muistuttaa yhä enemmän norsua, maha pyöristyy ja alalinja alkaa pikkuhiljaa valahtamaan alemmas. Muutenkin koiran käytös on rauhallista ja turha hötkyily on jäänyt pois. Nova nukkuu enemmän kuin ennen selällään, ilmeisesti niin on mukavampi nukkua. ruoka on alkanut taas maistumaan ja ollaan siirrytty jo kahteen ruokintakertaan päivässä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Draculan pennuistakin on kuulunut kuulumisia ja hyvin on mennyt. Kävin lomareissulla morjestamassa Lapinlahdella olevaa koiraa ja aivan mahtava pentu siellä oli vastassa ja mitkä dumbokorvat! ;-)  Tarkoitus oli käydä myös Leppävirralla paluumatkalla mutta sairastuminen sotki kuviot niiltä osin. Mutta otetaan vahinko takaisin joku toinen kerta sitten!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Terveisia-Suomen-katolta-ja-Novan-pentuekuulumisia-b1-p11.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Pitkästä aikaa turinoita</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-07-08T00:09:47Z</pubDate>
		<description>lähestyi uhkaavasti ja hienoinen oma arvio oli että astutus sattuisi samalle ajankohdalle kuin juuri tälle viikonlopulle kalenteriin merkityt kasvattajapäivät &amp;amp; VIK-koe Helsingissä sekä erikoisnäyttely. VIK-koetta pääsin Petikkoon seuraamaan paikan päälle, harmi ettei osallistujia ollut enempää paikalla ja sitten sieltä Ikean kautta kasvattajapäivien antia kuuntelemaan. Mutta tietenkin se juoksun paras aika keinosiemennystä ajatellen sitten sijoittui seuraavalle maanantaille! Oikein miekäläisen tuuria!!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ja ettei se tuoresperman lähetys olisi mennyt liian helposti kaikkien kuvioiden (proge, kesälomailevat eläinlääkärit ym. &amp;quot;arvioinnit&amp;quot;) ohella niin siinäkin meinasi sitten olla ongelmia! Kävi jo mielessä että olisiko sittenkin ollut parempi lähteä ajamaan sinne Hollantiin..... Eka laskettiin että paras ajankohta osuisi tuohon Helsingin viikonloppuun eli sperma Helsinki -Vantaalle ja siemennys Mäntsälässä, mutta ei se niin mennytkään! Toimituspäässä oli sitten rahdin kuljettajien välistä epäselvyyttä jota lisäsi omalta osaltani se että lähdin ajamaan kohti etelä-Suomea perjantai-iltapäivänä Leppäkoskelle enon luokse yöpymään mielessä ajatus että kaikki on ok kunnes tuli puhelu Hollannista joka meinasi johtaa epätoivoon! Loppu hyvin kaikki hyvin ja tavara saatiin kuin saatiinkin Suomeen maanantaiksi! &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tulihan siinä muutamalle päivälle kilometrejä riittämiin kun eka Leppäkoskelle täältä Keski-suomen periferiasta keskeltä ei mitään lähelle Hämeenlinnaa josta matka jatkui lauantaiaamuna ensin Petikkoon Vantaalle ja sieltä Ikean kautta Tuusulaan kasvattajapäiville, jossa tuli sitten allekirjoitettua myös sitoumuskasvattajasopimus (sen vahvistamista odotellessa!), ja sieltä sitten yötä myöden kotiin; karkeasti parin päivän saldo oli n. 700km. Ja kaiken vielä kruunasi tunti siitä kun saavuttiin kotiin ja pääsin nukkumaan kunnon ukonilma! Sunnuntai meni toipuessa ja maanantaina uusi rumba: Lannevesi - Tampereen Veter &amp;amp; proge - Helsinki-Vantaa rahtiterminaali (ensin sieltä löytää oikea paikka ja kaiken lisäksi vstaanottopää oli soittanut väärään numeroon mikä taas johti huolestumiseen Hollannin suunnalta) - Tampereen Veter - Lannevesi! Päivälle tuli mittaa helposti n. 12h ja 800 km! kaiken lisäksi minulla oli poika matkassa mukana joka ihastuttavasti jaksoi koko päivän mukana! :-D  Olin jo varautunut kiukutteluun sun muuhun kommervenkkiin mutta yllätyin kuitenkin positiivisesti! Poika oli huolissaan Novasta kun jätettiin se rauhoitettuna Veteriin toimenpidettään varten.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Loppu hyvin, kaikki hyvin ja saatiin matkaan Veteristä hieman tokkurainen koira jolla hädin tuskin jalat kantoi autolle asti! Eläintenhoitaja yritti hyvää hyvyyttään auttaa Novaa takapäästä että kantaisi paremmin mutta Nova kylmästi ilmoitti että kädet mäkeen Hänen takalistostaan! Minulle tuo ei mitään virkannut, mulkoili vain. Nova saatiin autoon kunnialla ja kotimatka saattoi alkaa! Kotona autosta pomppasi jo huomattavasti pirteämpi koira vaikkakin vähän vielä tokkurainen sellainen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nyt vain odotellaan mitä ultra sanoo, se on varattu 13.7. puolenpäivän paikkeille.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Senverran oletettu raskaus on koiran käytöstä muuttanut - ultrassa tuo lopulta selviää onko vain kupla vai tottua - että Nova on rauhoittunut, se ei tuttuun tapaansa lähde haastamaan tai leikkimään vaan haluaa olla omissa oloissaan. Ruoka on tähän asti maistunut paitsi että tiistai-iltana 7.7. jätti ekan kerran iltaruuan osittain syömättä! Koira joka on tähän asti ollut kuin pohjaton kuilu ruokahalunsa suhteen ja paastopäivistäkin ollut sitä mieltä että hän kuolee nälkään juuri nyt!! Todellakin toivon että odotettavissa on muutakin kuin suuri kupla!! Odottavan aika on pitkä..... Kirjaimellisesti!!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ajan kulu on suhteellista, kun se jossain asiassa tuntuu suorastavan matelevan ja lasket päiviä, niin toisessa asiassa aika sen sijaan kiitää! Liisingnarttuni Draculan (Wellhills Carpe Diem) kohdalla ajalle kävi taas toisin päin ja aika suorastaan liiti eteenpäin! Tuntui että nassikathan juuri syntyi ja yhtäkkiä piti ruveta miettimään pentueen sirutusta ja pentukansioiden kasaamista! Yhden narttupennun kanssa meinasi jo usko loppua kesken kun sopivaa kotia ei meinannut löytyä - ei sillä ettei kysyntää olisi ollut mutta ne kysyjät niin kiitos mutta.... - mutta muutama päivä ennen luovutusta sitten sopiva koti löytyikin! Nassikat lähtivät uusiin koteihinsa 2.7 alkaen ja ainakin alku on kaikillä lähtenyt todella loistavasti kulkemaan! Toivottavasti jatkossakin! &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;SUURKIITOS Sinulle Anu &amp;amp; pojat pentujen hyvästä hoidosta luonanne! En varmaan koskaan voi kylliksi kiittää panostustanne ja toivon että yhteistyö jatkuu myös jatkossakin! Oli ilo saada tehdä yhteistyötä kanssanne!!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tästä pentueesta pennut jakautuivat pääsääntöisesti akselille Savo - Etelä- ja Itä-Suomi ja sijoitukseen meni 2 narttua; toinen näistä sijoituksista jäi tähän Jyväskylään.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nyt vain odotellaan vielä vajaa viikko mikä on Novan tuomio siellä ultrassa, oma veikkaus on että kantavana on....&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mikä tätä oletusta myös vahvistaa niin on koiran käyttäytyminen treeneissä aikaisempaan verrattuna. Koiralla on valtava saalisvietti ja se nauttii taistelusta patukasta. Kohta astutuksen jälkeen taisteluleikit eivät  enää yks kaks kiinnostaneetkaan vaan ruoka ja nyt ei enää sekään! Koira viihtyy omissa oloissaan, maha pömpöttää hieman ja nyt tiistai-iltana ekan kerran koira jätti ruokaa kuppiinsa; edellisenä iltana söi myös ns. &amp;quot;pitkin hampain&amp;quot;. Ruoka ei poikennut tälläkään kerralla normaalista jolloin koira on pistellyt kaiken hyvällä halulla mahaansa. Tottiksessakin koira teknisesti tekee sen mitä pyydetään - tietää mitä käskyt on - ja jäljelläkin menee kun tietää että siellä on mentävä mutta motivaatio halusta edetä puuttuu. Välillä koira hakee enemmän läheisyyttä ja välllä haluaa olla rauhassa. Aivan ei koiralle tyypillistä käyttäytymistä siis kaiken kaikkiaan!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tulinkin siihen tulokseen että ok, antaa koiran olla &amp;quot;mamma&amp;quot; siihen asti kun totuus selviää ja jos ajattelee ultran ajankohdasta laskettuun aikaan niin ei sitä ole juuri kuukautta eteenpäin!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;No jatketaan reenejä ens talvena sitten, ei se opittu sieltä minnekään katoa! Parempi rauhoittaa tilanne ja tehdä pienissä pätkissä kivaa juttua kun väksin vaatia ja tehdä asiasta näin epämiellyttävä.&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Pitkasta-aikaa-turinoita-b1-p10.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Kevätaskareita</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-05-07T07:21:51Z</pubDate>
		<description>hypätessä kuitenkin jossain vaiheessa vasten ja äkkinäiset repivät liikkeet eivät ole muutenkaan suositeltavia. Mutta eipähän tuo jälki tuosta unohdu ja kohta kuitenkin päästään taasen tositoimiin! Tauot ovat yleensä aina olleet Novan kohdalla vain eduksi, ei takapakin tekijöiksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Muutenkin tuosta koirasta on kuoriutunut oikein unelma! Tuollaisella pääkopalla varustettua koiraa ei minulla ole ollut sitten Nikin - vaikka muuten sitä päätä sitten kyllä löytyy enemmän kuin tarpeeksi. Tuohon toiseen päähän tuli kesänaapurit pyörähtämään keväthomminsa ja tottakai ensimmäisellä kerralla piti juosta aidan vierttä häntä tötteröllä ja haukahdella. Kerroin kyllä Novalle että ei tarvi haukkua, siitä saa kyllä kulkea. Seuraavana päivänä naapurit tulivat taas mökilleen, ja kas vain: Nova ei haukkunut, oli vain tarkkana. Muutenkin Nova ei enää reagoi tiellä liikkujiin haukkumalla, toteaa kyllä tilanteen olemalla tarkkaavaisena ja haukkuu vasta sitten kun näkee että tulija todellakin on pihaan tulossa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Koira pysyy nyt pihassa mukana kun siellä itsekin hommia tehdään, touhuaa siinä lähellä eikä yritä enää lähteä omille tutkimusreissuilleen. Ei edes silloin kun tiellä on liikennettä tai kulkijoita. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ensimmäinen askel kohti koirataloa on otettu, kun siirrettiin Novan tarha pihassa olevan rakennuksen päähän josta koiratalo on tarkoitus tehdä. Edellinen paikka - joka oli muutenkin väliaikainen - oli aivan mutavelliä eikä sinne mielellään koiraa laittanut hetkeksikään. Nyt on hyvä jättää koira tarhaan työpäivän ajaksi, pääsee sisälle taloonsa suojaan sateelta ja auringolta. Jos tässä kesän mittaan saataisiin tehtyä eristystyöt talveksi; tarkoitus ainakin olisi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Viikon päästä pitäisi syntyä pitkästä aikaa pentue, Drackulalla on kuulemma maha iso kuin mikä ja siellä on elämää. Mielenkiinnolla odotamme lopullista saldoa!&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Kevataskareita-b1-p9.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Jälkikausi avattu sekä Nova tappaa talossa ja puutarhassa!</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-04-26T20:43:48Z</pubDate>
		<description>Maritta kurvasi pihaan Rontin ja Kertun kanssa hyvissä ajoin ja suunnattiin jälkipellolle. Tuuli tosin oli kova mutta muuten keli mitä ihanin! Pihatyötkin on aloitettu ja jopa kevään ekat rusketusraidat! Eipä ole vielä tullut oltua ennen vappua pihahommissa topissa ja shortseissa! Lunta tosin on maassa vielä paikoin ja järvi jäässä, mutta kesän tuntua kieltämättä ilmassa! Tuuli on kylmää mutta suojassa kuten takapiha on niin todella mukavan lämpimää.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kuvia yritän saada tuonne kuvagalleriaan tässä joku päivä, viimeistään vapun pitkinä pyhinä ja illan hämyisinä tunteina. Kuvathan löytyvät sitten osoitteesta &lt;a href=&quot;http://wellhills.kuvat.fi/kuvat/&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;http://wellhills.kuvat.fi/kuvat/&lt;/a&gt;; linkki aukeaa omaan ikkunaansa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ekaksi tehtiin jäljet sekä Kertulle että Novalle, Novan jälki sai vanheta sen aikaa kun Kerttu omaansa ajoi. Olin lähes 100% varma että kevään eka jälki menisi enemmän ja vähemmän pempelleen, niin se on aina mennyt. Ei tuota moppea ainakaan tarvi hetsata työn tekoon, sitä poweria kun tuntuu löytyvän!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kertun jälki meni ihan mallikkaasti, koira oli jo menossa tekemään jälkeä heti autolta eli ainakin mielentila oli kohdallaan! Ja se näkyi myös suorituksessakin kun koira sai tilaa työskennellä. Novan eka jälki meni sitten niin kuin arvelinkin että ajoittain jäljesti hyvin ja ajoittain jälki sitten hajosi ihan tuhannen päreiksi. Positiivisena kehityksenä kuitenkin se että kuivamuonalla viime kesäinen höyryveturivaihde oli jäänyt taka-alalle; eli koira jopa etsi niitä nappuloita eikä paahtanut sata lasissa eteenpäin. Ja jälkeenpäin analysoidessa tulin myös siihen tulokseen - minkä uusintajälkikin osoitti - että Novaa ei todellakaan tuoda lähtöpaikalle vapaana viipottaen vaan hallitusti ja siitä työskentelyyn.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Rontti-pentu sai myös oman herkkujälkensä lihapullalla ja nakinpaloilla maustettuna ja pentujäljeksi se meni bueno! Rauhallisen varma työskentely eikä mikään höyryveturin jäljitelmä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Novalle tein vielä sen uusintajäljen, johon nyt laitoin kuitenkin ruokaa joka askeleelle - ekassa kun oli seassa tyhjiä ja palkallisia askeleita vaihtelevin etäisyyksin - ihan vahvistaakseni koiraa oikeaan työskentelyyn, ja tällä erää koira tuotiin jäljen alkuun hallitusti. Lähetyskin sujui huomattavasti mallikkaammin kun koira otti ohjaajaan kontaktin ennen lähetystä. Toinen jälki oli suorastaan ilo ajaa, kevyellä liinatuella, koira keskittyneenä siihen mitä oli tekemässä. Ja ettei kaikki olisi mennyt liian täydellisesti niin muutaman kerran piti ottaa sivuhajuja jäljen reunasta mutta nekin voi lukea ohjaajan mokaksi. Tosin kummallakin jäljellä oli extrapalkkoja, nimittäin jäniksen nappuloita.... ;-)  Mutta tästä on hyvä jatkaa! &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ja palataan sitten tuohon otsikossakin mainittuun aiheeseen eli &lt;em&gt;&lt;strong&gt;Nova tappaa talossa ja puutarhassa.&lt;/strong&gt;&lt;/em&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nämä tapahtui jo perjantai-iltana kun päätettiin pikkuhiljaa aloitella pihatyöt. Oltiin edellisellä viikolla ostettu uudet kottikärryt pihatöitäkin ajatellen ja ajettiin ne takapihalle valmiiksi. Nova päätti sitten tyylilleen uskollisena olla sitä mieltä että noihan pitää ehdottomasti tappaa, ne ei tänne kuulu! Aikansa häärättyään kärryjen ympärillä Mika kerkesi juuri sanoa että se siitä vielä puuttuisi että tuo koira puhkaisee tuon renkaan ja sitten kuuluukin pihinä..... Mitä helvataa, ei kai?! Kyllä, kottarin renkaassa &lt;strong&gt;on reikä&lt;/strong&gt; kulmurin jäljiltä! Toisaalta eihän tuo kottarin pyörä ole hirveän vahvaa tekoa joten ihmekö tuo jos rottiksen puruvoimalla siihen reikä tulee. Pikainen toteamus ajankohdasta on se että lähdetäämpä sitten metsästämään sisuskumia seuraavana päivänä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sisukumi löytyy ja voitte arvata myyjien ilmeet kun ihmettelivät että miten näin uuden näköisessä kottikärryn pyörässä voi olla reikä ja kerroin mistä se on peräisin! Myyjänä ollutta nuorta kaveria kieltämättä huvitti kun sanoin että &amp;quot;niin no, ihmekkö tuo kun koiralla on leluna autonrengas, mistäpä tuo voi tietää että kottarin rengas ei ole yhtä vahvaa tekoa.&amp;quot; Sisukumi laitettiin paikoilleen, ilma renkaaseen ja uusi yritys. Nova tosin oli edelleen sitä mieltä että tuo pitää tappaa, mutta emäntä oli hieman eri mieltä asiasta; kottikärryjä ei siis tapeta enää, niitä korkeintaan mulkoillaan kulmain alta. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jotta näin tällä kertaa. Reenailua jatketaan jäljen osalta taas alkavalla viikolla ja tottistakin pitäisi taas jumpata kasaan. Eiköhän noi palikat rupea pikkuhiljaa loksahtelemaan kasaan.&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Jalkikausi-avattu-seka-Nova-tappaa-talossa-ja-puutarhassa-b1-p8.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Reenejä tauon jälkeen</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-04-18T20:43:32Z</pubDate>
		<description>Maritan kanssa siis reippain mielin karautettiin Kuukalle (siis Uuraisille) reenailemaan ja ottamaan tuntumaa tottistreeneihin. Marita oli omiensa kanssa reenaillut jo jokusen viikon mutta Novan kanssa vietettiin saikkua ja laatuaikaa tähän asti; pitäähän sitä koiran saada olla koira ja nauttia elämästäänkin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Novan reenit meni yllättävänkin hyvin huomioon ottaen tauon pituus, lähes kuukausi edellisestä reenistä! Eteenmenoja kerettiin ottamaan varmaan 2 reenissä ennen taukoa ja ne meni nyt kyllä yllättävänkin hyvin - pienellä avustuksella mutta edes hetsausta ei hirveesti tarvittu ja pisteenä Iin päällä koira maltto jopa &lt;em&gt;&lt;strong&gt;SEURATA kontaktissa&lt;/strong&gt;&lt;/em&gt; ennen käskyä josta sitten irtosi niinkuin pitääkin! &lt;strong&gt;Hyvä me! :-D&lt;/strong&gt; Ja onneksi tajuttiin jättää reenit tähän suoritukseen. Tosin ettei kaikki menisi liian hyvin niin ohjaaja kämmäili taasen kerran - käsi kun on - mutta saatiin me onnistumisiakin aikaiseksi. Luoksetuloonkin saatiin vauhtia, joten nyt vain hiotaan palaset paikolleen ja paketti kasaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Ja ettei ihan olisi reenit tähän jääny niin otettiin vielä iltaruoka ansaitsemalla, eli nouto. Novallahan oli noudon  kanssa ongelmia silloin joskus kunnes hokasin käyttää hyväkseni koiran ahneutta. 2 päivää ilman ruokaa siihen meni mutta kun koira sitten toi kapulan ja pääsi syömään niin se niistä ongelmista sitten! Taas meni noudot bueno, vaikkei aikohin olekaan otettu joten ei muuta kun liikettä siirtämään kentälle ja vaadittava nopeus, niin voidaan siirtyä hyppynoutoihin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Ehkä mekin pääsemme vielä joskus kisoihin tuon Novan kanssa! Ainakin itellä on motivaatiota ja olen taas ruvennut nauttimaan tuon koiran kanssa työskentelystä - kiitos Maritan!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Ja mitä tuohon meidän remonttiin tulee niin se alkaa olla onneksi loppusuoralla. Muutama lista vielä puuttuu seinänpielistä mutta se on pientä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Vietettiin me tuon ukko-kullan kanssa myös pääsiäisen jälkeen vähän kahdenkeskistä aikaakin ajelemalla muutamaksi yöksi keskelle ei mitään, Hällämönharjulle tuonne Nissilän kupeeseen. Matkaa paikasta on Oulujärvelle n. 25km eli melkein lapissa! Mutta miten hyvää se tekikään kun pääsi lataamaan omia akkujaankin! Ylellisyyttä päästä nukkumaan aamulla puoli yhteentoista! koira sai humppasta menemään ihan vapaasti, lähin naapuri kun on 6km päässä ja kyllä nautti Novakin! Mielellään se tuli illalla nukkumaan omalle viltilleen illalla touhuttuaan vapaasti koko päivän lumihangessa; lunta siellä piisasi, ainakin 60cm jos ei enemmänkin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Kevättä siis odotellessa, pellot rupeaa tällä korkeudella kanssa aukeamaan pikku hiljaa. Muutama lämmin päivä kun sulattaisi jään maanpinnasta niin päästäisiin kokeilemaan jäljen ajoa. Joutsenet lentelevät talon yli päivittäin Lannevedelle jokisuihin ja tänään hyppelehti pihassa mustarastaskin. &lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Reeneja-tauon-jalkeen-b1-p7.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Ai miten niin lomalla on ylimääräistä aikaa? Sattuu ja tapahtuu vaikka mitä....</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-04-10T21:38:16Z</pubDate>
		<description>Ihan ensin saikulle joutui Nova! Tolla koiralla kun on järkyttävä karvanlähtö niin harjaillessani koiraa alkoi koira irvimään ja näyttelemään mulle hampaitaan. Komensin, mutta teki sen vielä toisen ja kolmannenkin kerran. Tottakai ajattelin että ryökäle aikoo vain päättää että hän päättää koska harjaaminen lopetetaan mutta eihän se homma ihan näin mene. Saimpahan sitten koiran käsilleni todella huolella - ei onneksi lekurireissua tarvittu - ja sai kyllä koirakin muistutuksen että minua &lt;em&gt;ei todellakaan&lt;/em&gt; pureskella!! Episodi oli ja meni, ja illalla sitten ihmettelin että mitä märkää tuon koiran kaulalla on. Lähempi tutkimus osoitti että ei se olekaan märkä vaan tulehtunut! Lähempi tarkastelu osoitti sitten että sitä tulehdusta oli sitten enemmän kun vähän ja eikun eläinlääkäriin jossa koiralta vedettiin kaikki karvat kaulalta mäkeen, kunnon lääkekuuri päälle, kipulääkettä ja pesu 2x päivässä; diagnoosi hot spot. Vaikka sainkin koiran käsilleni harjauksessa niin koira antoi kuitenkin eläinlääkärin ajaa karvat koneella pois vaikka kaula oli varmasti kipeä, samoin antoi tehdä pesut vaikkei tuo ihan onnesta hyppinytkään kun käsky kävi pesuhuoneeseen. Nyt on sitten lääkekuuri purrut, kaula paranee ja ruvet irtoavat joiden rapsuttelusta tuntuu koira olevan enemmän kuin tyytyväinen! Karvakin kasvaa jo takaisin ja se surullisen kuuluisa pohjavilla-alue näkyy nyt todella selvästi! Lahden näyttelyyn ennätin tuon koiran tosin ilmoittaa mutta se jää väliin jo yksin noiden antidobing-juttujenkin takia ja tuskin tuo karvakaan ehtii tuohon kaulalle kasvaa ihan paraatikuntoon. Mutta elämä on, eipähän tuo yhteen näyttelyyn meidän elämä kaadu.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Reenit on siis tauolla meidän osalta siihen saakka kun Novan kaula on ok, eipä tuohon viitti pantaa edes tarjota ennekuin on iho kunnossa. Jo pelkkä leveän pannan laitto lääkärireissuja varten oli jo tarpeeksi hankalaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    No sitten tuo ukko-kulta otti ja keksi että aikahan tässä kahdestaan öllötellessä tulee - tosin kummankin lapsukaiset olisivat täällä pääsiäisen - joten ruvetaampa käyttämään luppoaika hyväksi ja jäljelle jääneet maalit ja maalataan loppuun! No eihän siinä, maalattiin vessa ja sitten tultiin siihen tulokseen että eikun hakemaan lisää maalia eteiseen ja keittiöön, vaihdetaan samalla laatat kun niitäkin jäi takkahuoneen laatoituksesta yli juuri sopivasti. No saatiin nämä valmiiksi ja Mika alkoi asentamaan sitten eteisen kattolamppua takas paikalleen. Kuinka ollakaan katkaisija oli kääntynyt väärään asentoon, johtoihin tulikin virta ja Mika huonoksi onnekseen koski sitten johtoon sekä runkoon sillä seurauksella että otti tuntumaa valtakunnanverkon voimaan! Onneksi pääsi siitä irti, mutta kaiken varulta käytätettiin piipaa-lanssi tarkistuttamassa tilanne. Ambulanssimiehet olisivat olleet sitä mieltä että Keskussairaalaan olisi yöksi pitänyt lähteä vaikka pumppu olikin pysynyt tahdissa. Sai kuitenkin jäädä kotiin päivystävän lääkärin konsultaation jälkeen mutta todella levottomasti tuli itekin nukuttua kun vahtasi ettei mitään tajuttomuutta tms. tulisi. Ja kaiken lisäksi oma poika yski ja röhi jälleen kerran.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Vuorokausi meni siinä iskussa toipuillessa puolin ja toisin, mutta kaikki meni hyvin eikä mitään jälkijuttuja onneksi ilmeentynyt. En nyt sentään vielä leskeksi suostuisi jäämään! Poikaa käytin kanssa päivystyksessä, sai lääkekuurin poskiontelotulehdukseen. Keuhkoissa ei kuulunut onneksi rohinoita, mutta ihmetyttää kieltämättä tuo jatkuva röhiminen ja köhiminen joka sitten helpottaa alkaakseen taas uudelleen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Remppa sitten päätti jatkua, isäntä sai inspiraation että nyt kerta on tuota aikaa niin laminoidaan tuo lattia olkkarista ja eteisestä! No ei siinä muuta mutta raijaappa huonekaluja pois tieltä, katto piti maalata - aika vaan iskee noihin seinä- ja kattopintoihin, ei voi mitään - &lt;strong&gt;ja akvaario&lt;/strong&gt;! Se piti tyhjentää, jotta saatiin siirrettyä laminoinnin tietlä pois. Eikun potkimaan ukkoa hommiin, illalla akvaario senverran tyhjäksi että jaksettiin liikuttaa sitä tarpeellinen matka, laminaatit lattiaan, akvaario takas paikalleen ja vettä kaloille! Ja kun kyseessä ei ole mikään suorakulmainen huone vaan vinoerkkerillä oleva huone jossa toiseen päähän laitettiin vinokatko kulun kohdalle. Eli ei siis mikään helppo rakenneltava varsinkin kun laminoinnista ei ollut aiempaa kokemusta. Mutta onnistui sittenkin!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Samalla kun haettiin laminaatit niin tottakai lisää maalia eteiseen! Ja meillehän ei tule maalarinvalkoista kuin kattoihin ja karmeihin! Onneksi noista Mikan pojista on seuraa Juhanille ja pojat mennä melskasivat kimpassa ulkona sen aikaa kun maalattiin eteistä, mitä nyt välillä piti ruokaa laittaa ja sellaista perinteistä kotiäidin askaretta. No jotta tämäkään ei olisi mennyt liian hyvin niin enkö minä sitten saanut jonkinmoisen allergisen reaktion noista maaleista! kerran olen aiemminkin sellaisen saanut mutta en ihan noin pahaa ja sillä kerralla selvisin päivystävällä käymällä. Nyt piti mennä käymään ihan sairaalassa asti olemassa. Onneksi Mika hanskasi huushollin ja lopun maaluun minun kärvistellessä keskussairaalassa. Nyt onneksi ei ole maalaamista tiedossa hetkeen, laminaatit kun saadaan lattiaan eteiseen niin avot! Seuraava urakka tulee olemaan sitten pihatyöt kevään ja kesän aikana.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Ja ettei kaikki menisi liian hyvin vieläkään, niin naapuriin tuli pariskunta - sellainen vanha talo joka on kesämökkikäytössä - ja heillä sitten 7kk ikäinen saksanpaimenkoiransekoitus! Kävivät hakemassa meiltä vettä ja sanottiin jo silloin että pitäkää huoli ettei koira kutalehdi meidän puolella, tuo Nova kun ei mikään sosiaalinen yksilö ja kaikkien kaveri. Lupasivat pitää koiran aisoissa, meneehän ihan heidän vieressä maantie ja jo se vaarana ettei jää auton alle; tien toisella puolella kun on myös kanssa koiria. No ei sitten mennytkään kuin vajaa vuorokausi kun pojat tulevat pihalta sanomaan että nyt se naapurin koira on pihassa! Nova onneksi tarhassa, mutta ei kiva kun toinen härkkii aidan toisella puolella toisen ollessa karvat pystyssä! Ei muuta kun karkulainen kiinni, tuli luokse kun hieman nappulapurkkia rapisti, silmukka kaulaan omasta talutushihnasta ja koira omaan pihaan. Sama rumba sitten illalla, hutale hutalehti pihaan taas kuikkimaan Novaa kun oli tarhassa! Sama episodi ja koiran palautus omistajille, tällä kertaa hivenen tulikiven katkuisin kommentein! Toivon mukaan pitävät koiransa kiinni, ennenkuin sattuu mitään..... Ja en todellakaan halua että Nova alkaa inhoamaan sakemanneja tuon kutaleen takia! Jos tuon koiran kanssa joskus kisoihin päästään niin sakumaanejahan siellä sitten riittää varmasti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin Lannevedeltä!&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Ai-miten-niin-lomalla-on-ylimaaraista-aikaa-Sattuu-ja-tapahtuu-vaikka-mita-b1-p6.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Luonnetesti 28.3.2009 Tampereella</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-03-28T22:55:55Z</pubDate>
		<description>Nova ei siis ihmeimmin yllättänyt tuolla testissä vaan toimi niinkuin ajattelinkin. Mutta mennäämpä sitten testi läpi kohta kohdalta. Ikävä kyllä testiä ei saatu ikuistettua - tarkoitus kyllä oli - mutta aina ei voi onnistua. Tuomareina olivat muuten Pekka Orava ja Pasi Halme.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Mikään yltiöystävällinen ja kaikkien kaverian tuo Nova ei ole koskaan ollutkaan, ja se näkyi myös luoksepäästävyydessä. Nova antoi tuomarien tehdä tuttavuutta mutta sen verran kun hänelle riitti ja that&#039;s it. Mitään purinoita tai murinoita ei esiintynyt.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Taistelutahtotestissä oli sitten ihan täysillä mukana, rutina vain kuului kepistä hampaiden välistä eikä tuota tarvinnut juurikaan leikkiin houkutella mukaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Seuraavaksi oli sitten kelkka, johon reagoi lähes heti haukkumalla, seurasi kelkkaa koko sen matkan ja väisti kun tuli aivan meidän viereen, mutta oma-aloitteisesti tuli kelkalle ja totesi sen vaarattomaksi kerrasta. Ja siihen sitten kiinnostus sitä härveliä kohtaan loppui. Ohituksessakaan ei moista enää viitsitty noteerata mitenkään.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Puolustustestissä Nova reagoi hyökkääjään välittömästi eikä siihen olisi kuulemma kenelläkään ollut tulemistakaan, sen verran tiukkana tyttö kantansa hyökkääjää kohti ilmoitti! ;-) Ihan turha siis tulla ryppyilemään kun on koira vieressä. Lähti myös tuomarin matkaan muttei ollut kiinnostunut tuomarista ollenkaan. Kun tuomari kosketti koiran takaosaa niin se pyörähti ja jäi tuijottelemaan tuomaria hetkeksi, mutta tuli sitten kutsusta luokse.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Seuraavaksi mentiin sitten yllätyksiin, talon kulmalta nostettiin koiran eteen haalarit, joita ei taas kerran ohitustilanteessa Novamaisesti edes noteerattu enää. Koiran taakse vieritettyyn tynnyriin myös koira reagoi, kävi haistamassa sen ja se siitä sitten; eli ei jääneet nekään mieltä kaihertamaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Pimeä huone ei mennyt vauhdilla, mutta kuten tuomaritkin asian ilmaisi niin sehän ei ole mikään nopeustesti ja Nova kyllä siitä suoriutui - kunhan oli vain ensin tutkinut kaiken kiinnostavan ensin. Sattuipa siellä myös sellainenkin tapaus kun tuomari - ja vielä tämä joka oli suorittanut hyökkäyksen meitä kohti - sytytti taskulamppuun hetkeksi valon jotta näkee mitä koira tekee; olin itse paikassa mistä pääsin tilanteen näkemään. Nova kuin olisi tajunnut että tuo henkilö muuten äsken yritti hyökätä meitä kohti tai ainakin jäi tuijottamaan tuomaria siihen malliin. Tilanne kuitenkin raukesi kun tuomari jutteli koiralle rauhallisesti ja oli kuin koiraa ei olisi ollutkaan sammuttaen myös valon. Ja tulihan se kuono lopulta mamman käsiin - vaikka pitkälle se aika kyllä tuntui odotella!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Seinää en nähnyt mutta äänistä päätellen koira oli kyllä vakuuttava alusta alkaen ja ihan turha olisi ollut tulla kepin kanssa siihen heilumaan. Laukaukset noteerattiin ja se siitä, laukausvarma siis.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Pisteitä tuli siis kaikkineen 185p, hermorakenne jäi +1:en mutta ihmetellä täytyy mitä koiralta vaaditaan saadakseen maininnan +2 tasapainoinen? Novasta olisin voinut kuvitella että se olisi tuon saanut, mikään ei jäänyt kalvamaan tai ihmetyttämään, ainoa suuri asia on pidättäytyväisyys vieraita kohtaan mutta nekin se sietää ilman pärinöitä tai hampaiden esittelyjä. No tämä on tätä, elämää ei sen enempää ja testi meni kokonaisuudessaan niinkuin pitikin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Huomenna sunnuntainahan on kevätkokous jossa päätetään uudesta PEVISAsta, itse en paikalle pääse mutta valtakirja on toimitettu, ja ainakin oma koira täyttää nyt nämä ehdot. Onhan tuo käynyt myös MH-testin viime syksynä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Riesa elikkä Karjamaan Aamu-usva oli testissä myös ja ainakin minut se testissä yllätti - tosin en päässyt testiä itse näkemään vaikka paikalle ehdinkin kiitos uhmakohtauksen saaneen jälkikasvun edustajan.... Että noi kakarat osaa olla raivostuttavia kun ne sille päälle sattuu! Pienellä uhkailulla ja pakotteilla kiukkuava ipana saatiin kuitenkin paikanpäälle ja sitten kun sain auton lähemmäs testipaikkaa että kiukutteleva kakara olisi vaikka voinutkin olla autossa testin ajan niin eipä tuo tuolla sitten halunnutkaan olla!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Riesa sai pisteitä hylätyn verran, +70p. Miinukselle meni mm. toimintakyky ja taistelutahto. Paremmin kertoilen asiasta kun omistajat saavat ne minulle asti toimitettua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Salmisen Anu oli myös matkassa mukana ja hänelle SUURKIITOS! Taisi Juhani saada itselleen mukavan vara-kummin sinusta!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;    Näihin kuviin, ja näihin tunnelmiin, hyvää yötä!&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Luonnetesti-2832009-Tampereella-b1-p5.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Treenejä, treenejä ja jalostustarkastuksia</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-03-07T18:11:01Z</pubDate>
		<description>että nyt pistetään tyttöenergia jylläämään urakalla! Ja ihan hyvä olikin, sillä se takapiru siellä reenikentällä on kyllä tarpeen. &amp;quot;Miksi teet noin kun ehkä kannattas tehä näin&amp;quot; &amp;quot;Oletko ajatellu miksi teet noin kun...&amp;quot; ERITTÄIN antoisaa kun treeneistä on käytetty jo kaksi ja kolmas on tältä viikolta vielä edessä. Ai mitä me reenataan? No sitä iänikuista pakkopullaa eli tottista!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tehotyttöihin kuuluu kunnolla naisenergiaa eli meitin lisäksi 3 rottistyttöä: Marittan Kerttu ja Rontti sekä minun Nova.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kummallekin vanhempaan sukupolveen kuuluvaan narttuun ollaan saatu jo tiettyä edistystä aikaan, päästy selville missä homma prakaa ja millä saadaan homma taas kasaan skulaamaan. Pentu on päässyt nauttimaan suuresta maailmasta, kunnon peleistä ja ihanasta mahan täyttävästä lihapullasta jonka eteen on tehty pikkujuttuja kuten seuraamisen alkeita, pikkasen seisomista, maahanmenoa ja mamman perään säntäämistä. Siittä se kakrun ura urkenee!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nova on saanut kieltämättä elää hiven pellossa, tottistreenit on keskittyny tähän asti kotipihalle jossa hommat kyllä on skulanneet mutta nyt kun ollaan menty äkkiseltään häiriön alle on ollut pieniä ongelmia - mikä toki on ymmärrettävää - mutta hyvin on pakettia taas saatu kasaan. Hiljaa hyvä tulee.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Eräs oman hässäkkänsä järjestettävänä oli tarpeeseen alaosastolle räätälöity jalostustarkastus joka toteutettiin sitten tänään, 7.3. Keski-Suomen alaosaston kentällä ja tarkastajana toimi Niemelän Kristiina. Samalla kartoitettiin geenipankkia verinäytteillä. Alunperin näytti ilmoittautumisten valossa että koiria olisi tulossa runsaasti mutta sairastelut, viime hetken muutokset sun muut poisjäännit kutistivat porukan sitten 7 mutta reippaalla aikataululla tarkastus saatiin sujumaan sutjakkaasti. Kaikki koirat olivat yhteistyöhaluisia eikä yhtään hankalaa mitattavaa joukkoon mahtunut; yhtään hylkyäkään ei tullut. Lähes kaikista lähti myös veriputkilot geenitutkimukseen; muutamasta koirasta näyte oli jo aiemmin lähetetty.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Myös Nova kartutti geenipankkia omalla näytteellään.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Näihin kuviin ja tunnelmiin blogista tällä erää!&lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Treeneja-treeneja-ja-jalostustarkastuksia-b1-p4.htm</guid>
	</item>
	<item>
		<title>Vuoden ensimmäinen näyttely takana</title>
		<category>Ensimmäinen blogi</category>
		<pubDate>2009-01-25T09:44:50Z</pubDate>
		<description>Ilmoitettu koiramäärä oli todella pieni, vain 19 koiraa - junnuista avoimeen - ja mm. yhtään avoimen luokan urosta ei ollut mukana! Pentuja oli ilmoitettu jopa enemmän, 23 kpl ja pennut arvosteli Kristiina Niemelä. Pienen koiramäärän vuoksi en viitsinyt edes ottaa häkkiä mukaan, ja muutenkin olin yksin liikenteessä kun avokki oli töissä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Itse esiintyminen meni suht hyvin, vaikka Nova ei hirveästi tainnut skarpata kehän ulkopuolella olevaa avustajaa kun kyseessä ei ollut tuttu ihminen eikä avustaja olisi saanut edes avustaa kehäsihteerien ohjeiden mukaan. Eli seuraavan kerran myös vinkulelu mukaan! Loppu hyvin kaikki hyvin, laatuarvostelussa tuli ERI, mutta TAAS kerran maininta kaulalta kuultavasta pohjavillasta! Kilpailuluokassa sijoituttiin sitten kakkosiksi ja paras narttu-kehässä myös. Tuomari kyllä kommentoi että toisaalta meillä kyllä on ongelmana rodussa että koirilla on turkin laadussa puutteita ja puuttuvaa pohjavillaa mutta tällä koiralla nämä on paitsi pohjavilla on häiritsevän väristä eli harmahtavaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Mutta mikä omasta mielestä oli parasta Novan kanssa kehässä juostessa että nyt se jopa malttoi juosta ilman että piti yrittää hakea haastettavaa tai yrittää juosta edellä juokseva koira kiinni. Takana tulija tosin juoksi välillä liiankin lähellä, alkoipa Nova jopa nostella sille niskakarvojaan mutta pysyi kuitenkin ruodussa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Toinen luku oivat jälleen näyttelyssä olleet pikkukoirat, joiden omistaja ilmeisestikin halusivat taas päästä otsikoihin kun &amp;quot;Rottweiler hyökkäsi pikkukoiran kimppuun&amp;quot; tai jotain muuta yhtä älyvapaata niinkuin tässä taannoin kävi Kajaanin näyttelyssä. Mikä ihme siinä on niin vaikeaa että sitä suloista pientä puudelia ei kannata päästää isojen koirien lähelle tutustumaan saatikka haukkua räkyttämään ihan kuonon eteen? Ja sitten se on poikkeuksetta sen ison koiran vika jos iso koira sanoo että RÄYH! Yksikin pikku-collieiden omistaja päätti parkkeerata trimmaamaan parivaljakkoaan juuri rottiskehän sisääntulon kohdalle.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Oli miten oli, kaikki purematapaukset ja otsikot rottweilerin hyökkäyksistä, puremisista ja raateluista on liikaa eikä niitä soisi näkevänsä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Muutenkin talvi jatkaa kulkuaan täällä Lannevedellä, Nova nauttii olostaan ulkona ja vapaana humppaamisesta. Treeneissä käydään senkun ehditään ja tottistakin pitäisi ruveta pistämään nippuun; häiriöharjoittelu alkaisi olla ajankohtaista sillä perusteet alkavat olla nipussa häiriöttömässä ympäristössä. Mutta mitä tuolla näyttelyalueilla on tullut tehtyä pieniä seuraamispätkiä, on koira kuunnellut ihan kiitettävästi eikä vilkuillut ympärilleen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nyt kun vielä saadaan aisat pulkaan niin vedättäminenkin on taas mielekkäämpää. &lt;br /&gt;</description>
		<guid>http://wellhills.blogimaa.net/Ensimmainen-blogi-b1/Vuoden-ensimmainen-nayttely-takana-b1-p3.htm</guid>
	</item>
	</channel>
</rss>