Maritan kanssa siis reippain mielin karautettiin Kuukalle (siis Uuraisille) reenailemaan ja ottamaan tuntumaa tottistreeneihin. Marita oli omiensa kanssa reenaillut jo jokusen viikon mutta Novan kanssa vietettiin saikkua ja laatuaikaa tähän asti; pitäähän sitä koiran saada olla koira ja nauttia elämästäänkin.

    Novan reenit meni yllättävänkin hyvin huomioon ottaen tauon pituus, lähes kuukausi edellisestä reenistä! Eteenmenoja kerettiin ottamaan varmaan 2 reenissä ennen taukoa ja ne meni nyt kyllä yllättävänkin hyvin - pienellä avustuksella mutta edes hetsausta ei hirveesti tarvittu ja pisteenä Iin päällä koira maltto jopa SEURATA kontaktissa ennen käskyä josta sitten irtosi niinkuin pitääkin! Hyvä me! :-D Ja onneksi tajuttiin jättää reenit tähän suoritukseen. Tosin ettei kaikki menisi liian hyvin niin ohjaaja kämmäili taasen kerran - käsi kun on - mutta saatiin me onnistumisiakin aikaiseksi. Luoksetuloonkin saatiin vauhtia, joten nyt vain hiotaan palaset paikolleen ja paketti kasaan.

    Ja ettei ihan olisi reenit tähän jääny niin otettiin vielä iltaruoka ansaitsemalla, eli nouto. Novallahan oli noudon  kanssa ongelmia silloin joskus kunnes hokasin käyttää hyväkseni koiran ahneutta. 2 päivää ilman ruokaa siihen meni mutta kun koira sitten toi kapulan ja pääsi syömään niin se niistä ongelmista sitten! Taas meni noudot bueno, vaikkei aikohin olekaan otettu joten ei muuta kun liikettä siirtämään kentälle ja vaadittava nopeus, niin voidaan siirtyä hyppynoutoihin.

    Ehkä mekin pääsemme vielä joskus kisoihin tuon Novan kanssa! Ainakin itellä on motivaatiota ja olen taas ruvennut nauttimaan tuon koiran kanssa työskentelystä - kiitos Maritan!

    Ja mitä tuohon meidän remonttiin tulee niin se alkaa olla onneksi loppusuoralla. Muutama lista vielä puuttuu seinänpielistä mutta se on pientä.

    Vietettiin me tuon ukko-kullan kanssa myös pääsiäisen jälkeen vähän kahdenkeskistä aikaakin ajelemalla muutamaksi yöksi keskelle ei mitään, Hällämönharjulle tuonne Nissilän kupeeseen. Matkaa paikasta on Oulujärvelle n. 25km eli melkein lapissa! Mutta miten hyvää se tekikään kun pääsi lataamaan omia akkujaankin! Ylellisyyttä päästä nukkumaan aamulla puoli yhteentoista! koira sai humppasta menemään ihan vapaasti, lähin naapuri kun on 6km päässä ja kyllä nautti Novakin! Mielellään se tuli illalla nukkumaan omalle viltilleen illalla touhuttuaan vapaasti koko päivän lumihangessa; lunta siellä piisasi, ainakin 60cm jos ei enemmänkin.

    Kevättä siis odotellessa, pellot rupeaa tällä korkeudella kanssa aukeamaan pikku hiljaa. Muutama lämmin päivä kun sulattaisi jään maanpinnasta niin päästäisiin kokeilemaan jäljen ajoa. Joutsenet lentelevät talon yli päivittäin Lannevedelle jokisuihin ja tänään hyppelehti pihassa mustarastaskin.